Rautjärven aseman luona kasvaa monta haapaa, joihin jäävät syksyllä lehdet paikoilleen. Tämä on tapahtunut ainakin kolmena talvena, vaikka seudun muista haavoista lehdet karisevat. Mistä tämä johtuu?
Rautjärven aseman luona kasvaa monta haapaa, joihin jäävät syksyllä lehdet paikoilleen. Tämä on tapahtunut ainakin kolmena talvena, vaikka seudun muista haavoista lehdet karisevat. Mistä tämä johtuu?
Sattumoisin samanlaisia puita on myös kotini lähellä Savitaipaleella Lennusjärven itärannalla, mistä kävelen talven mittaan kymmeniä kertoja. Varsin erikoinen on tunnelma tuulisena talviyönä, kun pimeässä pään yläpuolelta kuuluu lehtien havina ja jaloissa narskuu pakkaslumi.
Myös Luumäen Kivijärven rannoilla sekä 6-tien varressa Taavetissa olen nähnyt samanlaisia haapoja, joten ilmiö ei liene tavattoman harvinainen – tai sitten geenivirhe, joka estää haavan lehtien karisemisen, on kaakkoinen.
Kesävihannilla lehtipuilla on lehtiruodin tyvessä erityistä irtautumissolukkoa. Se irrottaa lehden kasvin omien hormonien ohjaamana, kun lehden ravinteet ovat siirtyneet silmuun ja varteen ja lehti on kuollut. Siinä vaiheessa kasvi on jo tulpannut irtautumissolukon lävistävät johtojänteet, joten lehden irtoaminen ei jätä kasvin pinnalle avointa haavaa, josta bakteerit tai sienet pääsisivät tunkeutumaan kasvin solukoihin.
Haavalla, jonka lehdet jäävät talveksi puuhun, irtautumissolukko on todennäköisesti puutteellisesti kehittynyt. Myös hormonitoiminnan häiriö voisi aiheuttaa sen, ettei irtautumissolukko kypsy. Kun ainakin minun seuraamissani puissa ruska on aivan normaali, voisi kuvitella hormonien toimivan normaaliin tapaan ja vian olevan rakenteissa.
Olen nähnyt myös hieskoivun, johon lehdet jäävät talveksi. On silmiinpistävän yleistä, että nuoriin tammiin jää talveksi lehtiä. Kun samat puut suuriksi vartuttuaan karistavat lehtensä normaaliin tapaan, on ajateltu, että nuorten puitten talvella kahisevat lehdet olisivat suojakeino hirvieläimiä vastaan (SL 11/98). Haavalla tällainen selitys ei tunnu uskottavalta, koska suuretkin puut pitävät lehtensä läpi talven.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Vantaalaisesta metsässä on kaksi toisiinsa kiinnittynyttä haapaa. Alempi liitos oli noin neljän metrin korkeudella. Liitoskohtien ulkonäöstä päätellen yhdysoksa on eronnut vasemmanpuoleisesta rungosta, kasvanut alaspäin ja yhtynyt lopulta toiseen runkoon. Mikä lienee moisen muodon aiheuttanut?
Metsäpuiden joukossa on yksi lehtipuu ylitse muiden. Haapa tarjoaa suojaa ja ravintoa sadoille lajeille kuten kovakuoriaisista vähämustakeijulle, haapajäärälle, lattatylpölle ja haapajumille.
Nyt on otollinen aika lähteä liito-oravaretkelle. Keväällä lumien juuri sulettua liito-oravan jätöksen näkee puun juurelta, kun vähän aikaa harjaannuttaa silmiään.
