Vaikka yhdeksän lintuyksilöä kymmenestä muuttaa Suomesta talveksi pois, tänne myös saapuu talvivieraita. Tuhannet koskikarat muuttavat Ruotsin ja Norjan pohjoisosista Etelä-Suomen sulina virtaaville joille ja puroille.
Kuva: seppo1 / Ikkuna Suomen Luontoon
Teksti: Pertti Koskimies
Vaikka yhdeksän lintuyksilöä kymmenestä muuttaa Suomesta talveksi pois, tänne myös saapuu talvivieraita. Tuhannet koskikarat muuttavat Ruotsin ja Norjan pohjoisosista Etelä-Suomen sulina virtaaville joille ja puroille.
Koskikara on outo otus muullakin tapaa. Viisi koskikaralajia ovat ainoat maailman yli 5500 varpuslintulajista, jotka sukeltavat veden alle. Vaikka muissa kuin varpuslinnuissa on monenlaista sukeltajaa, on koskikara kaikista linnuista ainoa, joka kävelee pohjassa etsiessään hyönteistoukkia, pikku äyriäisiä, nilviäisiä ja pikkukaloja. Sukelluksen ajaksi koskikara sulkee sieraimensa erikoisella kalvolla. Pitääkseen höyhenpukunsa vesitiiviinä ja kylmän loitolla koskikara sukii höyheniinsä pyrstöntyven rauhasen rasvamaista eritettä, kuten sorsat ja muut vesilinnut.
Sukelluksen päätteeksi kara nousee jäänreunalle tai vesikivelle. Se niiailee alinomaa osoittaakseen mahdollisille pedoille olevansa varuillaan. Sekä koiras että naaras laulavat, millä kumpikin sukupuoli kuuluttaa omistusoikeuttaan talvireviiriinsä, muutaman sadan metrin mittaiseen joen- tai puronpätkään.
Maaliskuussa ja huhtikuun alussa pääosa talvikaroista lähtee paluumatkalle luoteeseen, ja Pohjois-Lappiin palaa Venäjän puolella talvehtinut oma pesimäkantamme.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Puut tykkylumen täydellisessä peitteessä. Vapaat, sulat kosket. Auringonnousun aavistus punaa puut epätodellisen kauniiksi. Rapsakka pakkanenkaan ei pure, päin vastoin se tuntuu hyvältä. Tällaista oli viime viikon linturetkellä Kuusamossa.
Mistä suurimmat alliparvet löytyivät? Mitä muita talvisen ulkomeren lajeja tapasimme retkellämme? Toimittaja Mari Pihlajaniemi kävi Markku Mikkola-Roosin ja Jarmo Niemisen kanssa etsimässä talvehtivia alleja joulukuiselta mereltä.
Takatalvi aiheuttaa aina linnuille erilaisia hankaluuksia. Ravinnonhankinta voi vaikeutua tai estyä kokonaan, pesintä voi mennä myttyyn ja joskus täytyy lähteä paluumuutolle takaisin etelään.