Tiaiset lienevät luonnossa hyönteissyöjiä. Miksi niille sitten kelpaa niin hyvin siemenravinto ruokintapaikoilla? Onko niillä lihasmaha jauhinkivineen, vai miten ne selviytyvät siemenravinnosta?
Tiaiset lienevät luonnossa hyönteissyöjiä. Miksi niille sitten kelpaa niin hyvin siemenravinto ruokintapaikoilla? Onko niillä lihasmaha jauhinkivineen, vai miten ne selviytyvät siemenravinnosta?
Kysyjä on samalla kertaa oikeassa ja väärässä. Tiaiset ovat kesällä hyönteissyöjiä, mutta talvella siemensyöjiä. Ne ruokkivat poikasensa hyönteisravinnolla, ja pesiminen määräytyy hyönteisravinnon saatavuuden mukaan.
Talven ajaksi tiaiset muuttuvat siemensyöjiksi. Ne varastoivat siemenravintoa omiin kätköihinsä ja käyttävät varastot hyväkseen, jos ruokintapaikkojen tarjonta ehtyy tai jos ruokintapaikoille ilmaantuu vaanivia kissoja tai muita petoja, esimerkiksi varpushaukka.
Tiaisten ruuansulatuskanavaan kuuluu lihasmaha jauhinkivineen kuten miltei kaikilla linnuilla. Epäilemättä lihasmahankin tehtävä muuttuu ravinnon vaihtuessa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Sarjan neljännessä osassa vierailemme pakkaspäivän viilentämässä tiaismetsässä.
Lintujen poikasaika on kiireisimmillään, ja hyvien säiden ansiosta poikueet ovat isoja. Yksinäisiin poikasiin voi törmätä maastossa ja kaupungilla, mutta todennäköisesti niillä ei ole mitään hätää.