Miksi hauki ei reagoi tuulastajan kirkkaaseen valoon vaan jää paikalleen jököttämään?

Tätä olen itsekin aina mietiskellyt tuulastusretkillä. Kokeneiden tuulastajien ohjehan on se, että veneessä ei liiemmälti saa kolata ja mekastaa vaan etenemisen on sujuttava hiljaisesti. Näin vedessä etenevät paineaallot eivät pelästytä kaloja. Kirkkaaseen valokehään joutuminen tapahtuu yllättäen.

Hauen silmät toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin ihmisenkin, mutta se ei voi säädellä silmiin tulevan valon voimakkuuden muutoksia himmentimen lailla toimivan väri- eli kehäkalvon avulla. Siksi se sopeutuu äkillisiin valovoimakkuuden muutoksiin selvästi ihmistä huonommin. Se joutuu liikuttelemaan ja muokkaamaan sauva- ja tappisoluja verkkokalvollaan, mikä vie aikaa. Se aivan kuin lamautuu kirkkaan valon vaikutuksesta ja jää paikoilleen. Hauki siis reagoi, mutta niin hitaasti, että tuulastajalle jää aikaa toimia. Näin olen mietiskellyt, mutta muutakin voi asiassa olla.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi