Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellukseen on nyt saatavilla kymmenen kasvin lisäpäivitys.
Maahumala maistuu hieman mintulta ja timjamilta. Kuva: Mauri Leivo
Teksti: Johanna Mehtola
Julkaisimme viime keväänä Villivihannekset-mobiilisovelluksen, jossa esiteltiin 20 kasvia, niiden käyttötavat sekä 60 reseptiä keittiömestari Sami Tallbergilta. Keto-orvokki, koiranputki, koivu, kuusi, käenkaali, maitohorsma, nokkonen, peltokanankaali, pihatähtimö, pihasaunio, piharatamo, poimulehti, päivänkakkara, savikat, siankärsämö, suolaheinät, tuoksusimake, valkoapila, voikukka ja vuohenputki saavat nyt seuraa. Sovellukseen on ladattavissa päivitys, jossa on kymmenen kasvia lisää.
Päivityksessä mukaan tulevat kasvit ovat jänönsalaatti, kannusruoho, kataja, litulaukka, maahumala, mesiangervo, osmankäämi, pietaryrtti, pukinparta sekä ukonpalko.
Päivityksen lataaminen on ilmaista sovelluksen jo aiemmin hankkineille. Uusille ostajille 30 kasvin ja 90 reseptin paketti maksaa 2,99 euroa.
Kasveja kerätessä on hyvä muistaa, että aina tulee poimia vain sellaisia, jotka tunnistaa varmasti. Tarjolla on paljon erilaisia kursseja, joilla villivihannesten tunnistamista ja käyttöä voi opetella asiantuntijan opastuksella. Kasveissa on paljon myös erittäin myrkyllisiä lajeja, joten erehtymiseen ei ole varaa.
Lisäksi keruupaikan tulee olla puhdas: nokkosia ei kannata kerätä huussin takaa eikä kannusruohon kukkia tienvarresta.
Jotkut kasvit voivat aiheuttaa allergisia reaktioita, joten uusia kasveja tulee kokeilla varovasti. Kroonisista sairauksista tai heikentyneestä terveydentilasta kärsivien kannattaa varmistaa lääkäriltä villivihannesten sopivuus. Esimerkiksi oksaalihappoa sisältäviä villivihanneksia ei suositella munuaisvaivoista kärsiville.
Jokamiehenoikeuksilla saa kerätä kasveja omaan käyttöön, mutta esimerkiksi katajan ja muiden puiden lehtiä, neulasia, havuja, marjoja tai mahlaa ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa.
Keruu herättää monissa myös huolta kasvien hupenemisesta. On siis selvää, ettei koko kasvustoa pidä ottaa eikä muutenkaan vaarantaa tai vahingoittaa esiintymän elinkelpoisuutta.
Villivihannesten käytöllä on pitkät perinteet Toivo Rautavaaran 1940-luvulla ilmestyneestä kirjasta Mihin luonnonkasvimme kelpaavat lähtien. Jo sitä ennen luonnonkasvien ravinto- ja rohdoskäytöstä on runsaasti tietoa Elias Lönnrotin kirjoituksissa. Nyt luonnonkasvien käyttö on taas pinnalla ja niitä suositaan yhä enemmän myös ravintoloissa tuomaan ruokiin puhtaan luonnon makua.
Suomen Luonnon sovelluksen avulla on helppo opetella uusia kasvilajeja ja kokeilla monipuolisia reseptejä. Villivihannekset-sovellus on ladattavissa Android-, IOS- ja Windows -puhelimiin. Tuotto käytetään kotimaiseen luonnonsuojelutyöhön.
Kasvit kännykkään!
Lataa Suomen LuonnonVillivihannekset-sovellus IOS-,Android- ja Windows-puhelimiin (hinta 2,99 €). Sovelluksessa esitellään 30 villivihannesta, ja jokaisesta kasvista on lisäksi kolme keittiömestari Sami Tallbergin herkullista reseptiä, yhteensä
siis 90 reseptiä! Lue lisää!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo Helsingin yliopistosta on laittanut villivihannekset järjestykseen niiden terveellisyyden mukaan tuoreessa kirjassaan Villivihannekset – Terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä (Minerva 2016).
