Tshernobyl räjähti 1986, mutta sen jäljet näkyvät yhä Suomenkin luonnossa. Merkittävin radioaktiivisista aineista on cesium-137, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta.
Kuva: Säteilyturvakeskus
Teksti: Alice Karlsson
Tshernobyl räjähti 1986, mutta sen jäljet näkyvät yhä Suomenkin luonnossa. Merkittävin radioaktiivisista aineista on cesium-137, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta.
Paikallisesti luonnontuotteista löydetään edelleen suosituksen ylittäviä pitoisuuksia, joten riistan- ja poronliha, marjat, sienet sekä kalat voivat sisältää huomattavasti cesium-137:ää.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tehostanut elintarvikkeiden radioaktiivisuusvalvontaa hankkeella, jossa kerätään tietoja radioaktiivisten aineiden esiintyvyydestä muun muassa metsämarjoissa, sienissä, kalassa ja riistassa.
”Noin 40 kuntaa ja kuntayhtymää vähintään 400 näytteellä on mukana”, hankkeen vetäjä, ylitarkastaja Ulla Karlström Evirasta iloitsee. ”Valmiusketjua on nyt entisestään vahvistettu. Jos meillä päin sattuu jotakin, niin näytteiden tutkimusverkosto on valmiina. Jonakin päivä sille saattaa olla tarvetta.”
”Mitään yllätyksiä ei ole tullut. Alueilta, joilla laskeuma Tshernobylin onnettomuuden jälkeen oli suuri, löytyy edelleen korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia esimerkiksi sienistä”, Karlström sanoo.
Ajatuksena olikin muistuttaa näiden alueiden marjan- ja sienenpoimijoita. ”Sienien radioaktiivisuudesta saa 90 prosenttia pois liottamalla ja keittämällä. Keitinvesikin on heitettävä pois”
Sienissä on lajikohtaisia eroja. Esimerkiksi rouskuissa, orakkaissa, kangastateissa, kehnäsienissä ja mustavahakkaissa on runsaasti cesiumia jo lievänkin laskeuman alueella. Vähiten radioaktiivisuutta keräävät kantarellit, herkkutatit, punikkitatit, lampaankäävät, voitatit, mesisienet, huhtasienet, korvasienet ja tuoksuvalmuskat.
Karlströmin mukaan tilanne on kohtuullisen hyvä verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. ”Siellä on ympäristössä sen verran radioaktiivista materiaalia, että poroja joudutaan edelleen ruokkimaan.”
Säteilyturvakeskuksen laatimasta Tshernobylin onnettomuuden jälkeisestä laskeumakartasta voi nähdä, että pahimmat laskeumat tulivat Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon.
Cesium-laskeuma on esitetty kilobecquereleinä neliömetriä (kBq/m2) kohden 1987. Kuva Säteilyturvakeskus.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Dokumenttifestivaali DocPoint tuo Helsingin valkokankaille parhaat dokumentit niin Suomesta kuin ulkomailtakin 28.1.–2.2.2014.
Ohjelmistossa on monena vuonna ollut ilahduttavasti myös luontoon ja ympäristöön liittyviä dokumentteja. Tänä vuonna festivaalin yhtenä pääteemana on ydinvoima. Katso trailereita!
Vuonna 2020 kanadalaisen yhtiön kaivokselta hulahtaa valtava määrä myrkkykemikaaleja luontoon Lapissa. Suomen hallitus asettaa menetelmää käyttävät kaivokset toimintakieltoon ja ryhtyy paikkaamaan kaivoslain porsaanreikiä, joiden avulla turmakaivos oli saanut toimintaluvan puutteellisin selvityksin.
Näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Laura Ruohosen uutuus Luolasto sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa maaliskuun alussa. Näytelmä tarttuu synkkään aiheeseen, ydinjätteen loppusijoitukseen. Ajankohtainen ja tärkeä aihe, mutta miten se taipuu teatteriin? Mikä sai Ruohosen ottamaan riskin?
