Tuoreessa kuusikossa sinivuokkojen seurassa kasvava hytymaljakas ei jätä metsässä kulkijaa välinpitämättömäksi – jos sen sattuu löytämään.
Hytymaljakas. Kuva: Lasse Kosonen
Teksti: Lasse Kosonen
Tuoreessa kuusikossa sinivuokkojen seurassa kasvava hytymaljakas ei jätä metsässä kulkijaa välinpitämättömäksi – jos sen sattuu löytämään. Sen merkillinen hyytelön täyttämä tynnyrimäinen itiöemä, jolle voi kertyä painoa puolisen kiloa, on hämmästyttävä ilmestys. Se tuijottaa sammalikosta kuin kuolleen silmä. Toisaalta se tuo mieleen suklaaleivoksen.
Sen itiöemäkehitys voi alkaa jo loppusyksyllä ja talvehtia lumihangen alla. Keväällä se jatkaa kasvuaan heti kun lumi on heittänyt vaippansa. Itiöiden kypsyminen vie vielä hyvän aikaa ja lienevät kypsiä vasta sitten kun itiöemä on menettänyt tynnyrimäisen muotonsa laakeaksi lätyksi ja hyytelömäinen sisus on kutistunut. Täysin kuivunut itiöemä painaa vain 2–3 prosenttia alkuperäisestä.
Hytymaljakas on edelleen harvinainen, vaikka havaintoja onkin kertynyt etelärannikolta Kuusamoon. Se suosii reheviä, lehtomaisia rinnekuusikoita ja ainakin etelässä niiden seurassa kasvaa usein sinivuokkoja. Vanhin suomalainen esiintymä tunnetaan Sääksmäen Rapolanharjulta, josta maineikas eläintieteilijä ja koulumies K.E. Kivirikko löysi sitä jo 1910-luvulla. Samalla alueella sitä kasvaa edelleenkin. Yhtenä 1980-kuvun keväänä laskin sieltä 600 itiöemää. Mahtava näky!
Suklaaleivoksen ulkonäöstään huolimatta hytymaljakkaasta ei ole ruokasieneksi. Enemmänkin se voisi olla ”juotava”. Silti sitä on yritetty myydä Kuopion torilla korvasienen nimellä. Ruotsissa sen nimi on ”bombmurkla” – pommisieni. Nimi johtuu siitä, että maineikas ruotsalainen sienitieteen isä Elias Fries on kertonut lapsuudestaan 1800-luvulla että lapsilla oli tapana harrastaa leikkisotaa, heittää toisia lapsia hyytelömäisillä möykyillä, jotka lätsähtivät mukavasti osuessaan!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lasse Kosonen vastaa Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kososen erityisaluetta on sienet. Kosonen on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2010.
Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.
Tuoreena myrkyllinen korvasieni on herkkujen herkku oikein käsiteltynä, mutta entä kun makuelämys ei vastaakaan aikaisempia kokemuksia korvasienestä. Oletko kenties kerännyt lehtokorvasienen, korvasienen lähisukulaisien?
Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki