Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki
Kuvassa männynkäpynahikkaita. Kuva: Lasse Kosonen
Teksti: Lasse Kosonen
Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Käpynahikkaat eivät koolla koreile; pitkän ja ohuen jalan päässä olevan lakin läpimitta on korkeintaan 2–3 cm. Lakin väri vaihtelee valkeahkosta tummanruskeaan lajista riippumatta.
Suomessa kasvaa kolme käpynahikaslajia. Ne ovat kaikki hyvin samannäköisiä, mutta kuusenkäpynahikkaan tuntee heti kasvualustastaan: se on kuusen käpy. Kaksi muuta lajia, männynkäpynahikas ja karvaskäpynahikas kasvavat männyn kävyllä. Kuusenkäpynahikas kasvaa sekä syksyllä että keväällä kun taas kahta muuta on löydetty vain keväällä. Karvaskäpynahikas on näistä harvinaisin, itsellenikin se on tullut vastaan vain pari kertaa. Sen erottaa männynkäpynahikkaasta lakin reunan selvästä läpisäteisyydestä ja hieman kontrastikkaammista väreistä. Myös maku on selvästi karvas.
Mietoja lajeja, männyn- ja kuusenkäpynahikasta pidetäänkin hyvinä ruokasieninä. On ymmärrettävää, että harva sienituntijakaan niitä kerää syötäväksi. Ensinnäkään niitä harvoin löytää kerättäviä määriä. Ja muutamasta lakista ei korinpohja täyty. Pelkkään voileivänpäälliseen menee helposti kymmenen lakkia. Mutta kannattaa kokeilla; maku palkitsee keräämisen vaivan!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lasse Kosonen vastaa Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kososen erityisaluetta on sienet. Kosonen on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2010.
Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.
Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.
Kevään helttasienilajit ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Ja osa niistä on sellaisia, joita löytää enemmän syksyllä, mutta kevät nostaa jo ensimmäiset maanpinnalle. Talvinääpikkä sen sijaan on selvä kevätsieni.