Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Tulipunaisen tontun kupin, kuten britit sanovat ”Scarlet elf-cup”.

Yleensä se on aika yksittäinen, mutta toki jollakin lahonneella lepän maapuulla voi parhaimmillaan nähdä niitä kymmeniä. Maljamainen, jalaton sieni kasvaa usein 3–4-senttiseksi, harvoin suuremmaksi. Maljan sisäpinta on räikeän punainen, sileä, ulkopinta taas lähes valkoinen ja hienonukkainen.

Lajin levinneisyyttä on pidetty itäisenä ja edelleenkin se vaikuttaa esimerkiksi länsirannikolla olevan harvalukuinen. Tampereen ympäristössä retkeillessäni näin sitä säännöllisesti keväisin kaupungin itäpuolella, kun taas länsipuolelta sitä on alkanut löytyä vasta hiljattain. Pohjoisin tieto on Oulusta.

Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä. Huhti-toukokuussa se on kuitenkin selvästi runsaimmillaan. Nyt on punamaljakkaan aika loistaa.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi