Miten käki oppii kukkumaan, jos se kasvaa leppälinnun pesässä? Eikö sen pitäisi kuulostaa leppälinnulta?
Kuva: irma / Ikkuna Suomen luontoon
Teksti: Seppo Vuolanto
Miten käki oppii kukkumaan, jos se kasvaa leppälinnun pesässä? Eikö sen pitäisi kuulostaa leppälinnulta?
Kysyjä on varmaankin kuullut tutkimuksista, joiden mukaan linnut oppivat laulun vanhemmiltaan pesäpoikasina ja että aivan tietty ikä on tässä suhteessa tärkeää aikaa, jolloin oikean tyyppinen laulu omaksutaan. Näinhän se on.
On kuitenkin niin, että käki kukkuu yhtä pitkään kesällä kuin leppälintu laulaa. Käkikoiraat asustavat samoilla alueilla koko kesän. Näin muidenkin lajien kuin leppälinnun kasvattamat käenpojat kuulevat käen kukuntaa pesäänsä ja omaksuvat siis kukunnan. Mistä ne itse tietäisivät, että jokin toinen laji ruokkii niitä?
Metsän tai niityn laulukuorossa pitää kesäaamuisin konserttiaan moni laji, moni muukin kuin juuri se, jonka poikaset ovat oppimisvaiheessa. Kuitenkin nämä oppi-iässä olevat poimivat konsertista juuri sen oikean laulun. Niillä on synnynnäinen taipumus omaksua oikean lajin laulu. Niin käelläkin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Naaraan on haeskeltava jopa 15–20 leppälinnun, västäräkin, keltavästäräkin, niittykirvisen, järripeipon tai jonkun muun lajin pesää, jollaisessa naaras on itse aikoinaan varttunut. Suomessa leppälintu on yleisin käen kasvattajalaji, mikä on ainutlaatuista koko Euraasiassa, ja siksi meikäläiset leppälintukäet ovat geneettisesti aivan oma haaransa käkien kehityshistoriassa.
Mökillä tai muuten luonnon helmassa juhannusta viettävät voivat nauttia käen kukunnasta – ja ihmetellä sen toistakin ääntä. Kukuntaa voi kuulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, mutta jotenkin yöttömässä yössä se tuntuu kaikkein sykähdyttävimmältä. Kuuntele!
Nyt Lintukaraokea pääsee testaamaan yhdessä kaverin kanssa. Tässä käen ja satakielen duetossa osat ovat selvät. Käki komppaa satakielen monimutkaista sooloa tasaisen kumealla kuk-kuulla läpi laulun.