Kevään helttasienilajit ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Ja osa niistä on sellaisia, joita löytää enemmän syksyllä, mutta kevät nostaa jo ensimmäiset maanpinnalle. Talvinääpikkä sen sijaan on selvä kevätsieni.
Talvinääpikkä (Meottomyces dissimulans) Kuva: Lasse Kosonen
Teksti: Lasse Kosonen
Kevään helttasienilajit ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Ja osa niistä on sellaisia, joita löytää enemmän syksyllä, mutta kevät nostaa jo ensimmäiset maanpinnalle.
Talvinääpikkä Meottomyces dissimulans sen sijaan on selvä kevätsieni. Jo maaliskuun kirpeät ilmat saavat sen nousemaan paljastuneesta maasta. Varmin kasvupaikka on lehtimetsäinen ja pensaikkoinen rantametsä, leppiä, haapoja ja muita lehtipuita. Se on ruskea pieni sieni, joka ei herätä huomiota. Se kestää hyvin kylmiä maaliskuun öitä ja saattaa jäätyäkin, mutta jatkaa kasvuaan taas kevätauringon lämmittäessä.
Ei ole kovin merkillinen asia, että laji löytyi ensi kertaa Suomesta vasta 1990-luvulla. Tällöin professori Veikko Hintikka keräsi sitä Helsingistä. Kun se on opittu tuntemaan, sitä on löytynyt jo kymmeniä kertoja Etelä-Suomesta, pohjoisimmat Lopelta ja Hämeenlinnasta. Vaikka se muistuttaa nääpiköitä ja on saanut suomalaisen nimensäkin nääpiköiden mukaan, on se silti aivan omassa suvussaan Meottomyces. Ja on sukunsa ainoa laji.
Harvinaisuudestaan huolimatta sitä voi löytää melko runsaastikin samoilta paikoilta vuodesta toiseen. Huomaamattahan se jää, kuten monet ruskeat sienet. Jalassa tällä lajissa on hento valkeahko rengas, mutta mitään muuta erikoista siinä ei näy. Syötäväksi tästä piensienestä ei ole, eikä sitä ole kukaan kokeillutkaan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lasse Kosonen vastaa Kysy luonnosta -palstalla lukijoiden kysymyksiin. Kososen erityisaluetta on sienet. Kosonen on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2010.
Heti kun maa lumesta paljastuu, voi löytää ensimmäisiä sieniä. Yksi ensimmäisistä on kahden – viiden sentin läpimittainen talvimaljakas, Urnula hiemalis.
Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.
Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki
Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.